Peliala on perinteisesti ollut varsin homogeeninen ala: Suurin osa (noin 80 %) alalla työskentelevistä on miehiä, eivätkä vähemmistöt ole olleet kovin näkyvässä asemassa. Asiakasprofiilina on nähty teini-ikäiset pojat ja nuoret miehet, mikä näkyy mm. siinä, että suurin osa pelien päähenkilöistä on miehiä. Isoissa mainstream-peleissä harvoin on myöskään esimerkiksi homoseksuaalista päähenkilöä.

Päätin lähteä tälle alalle, kun valmistuin Savonlinnan Taidelukiosta vuonna 2014. Olin pitänyt peleistä lapsesta asti, vaikka vanhempani eivät suostuneet ostamaan pelikonsoleita eivätkä olleet kovin innoissaan kiinnostuksestani peleihin. Lukiossa kuitenkin aloin pelaamaan yhä enemmän. Kaveriporukkani muodostuivat pelaamisen ympärille ja tajusin, että pelit ja pelitaide olivat se, mitä haluaisin tehdä työkseni. En ollut varma, mitä odottaa lähtiessäni Kouvolaan opiskelemaan pelialaa, mutta kun aloitin pelisuunnitteluopinnot, huomasin, että alan tulevaisuus voi olla paljon monimuotoisempi kuin nykytilanne. Luokallani oli naisenemmistö ja englanninkieliselle linjalle opiskelijoita oli tullut ympäri maailmaa opiskelemaan pelisuunnittelua.

– – me kaikki haluaisimme nähdä lisää pelejä, joissa esiintyy kaltaisiamme ihmisiä.

Kolmantena opiskeluvuotenani aloin tehdä kouluprojektina peliä nimeltä Your Royal Gayness. Pitchasin ideaa koulukavereilleni ja sain mukaan joukon peliopiskelijoita, jotka olivat kaikki innoissaan lähdössä tekemään humoristista peliä satuprinssistä, joka on homo. Peliä tehdessäni minulle selvisi, että suurin osa meistä oli LGBT+-ihmisiä, mikä sinänsä käy järkeen: me kaikki haluaisimme nähdä lisää pelejä, joissa esiintyy kaltaisiamme ihmisiä. Koska niitä on tarjolla vain rajallinen määrä – varsinkin silloin, jos eroottiset pelit jätetään huomiotta –, täytyi tehdä itse. Minua ei sinänsä yllättänyt se, että taidepainotteisella linjalla on vahva queer-edustus, sillä sama kokemus minulla oli jo Savonlinnan Taidelukiosta. Se sai toisaalta minut ilahtumaan siitä, että muutaman vuoden päästä Suomen peliala voi olla taas hitusen moninaisempi.

Perustin Lizard Hazard Games oy:n vuonna 2017, ja julkaisimme Your Royal Gaynessin pelikauppa Steamissa vuoden 2018 alussa. Saimme sekä negatiivista että positiivista palautetta liittyen pelin LGBT-teemoihin, mutta oli mukavaa nähdä, että negatiivinen palaute oli enimmäkseen mielipiteitä siitä, miten olisimme voineet toteuttaa teemat paremmin. Vihapuhetta olen saanut kuulla yllättävän vähän (vaikka toki sitä on ollut). Ehkä osittain sen takia, että peli jäi kuitenkin suhteellisen tuntemattomaksi ja Steamissa peli täytyy omistaa ennen kuin sille voi jättää arvostelun. Yleensäkin ottaen minut on queer-ihmisenä otettu pelialalla hyvin vastaan sekä ammattipiireissä että asiakkaiden keskuudessa. Suomessa ei toteudu vielä tasa-arvo, mutta asiat ovat paremmin kuin monissa muissa paikoissa. Minun ei tarvitse pelätä esittäytyä juuri sellaisena kuin olen.

Yksi osa-alue pelinkehityksessä, johon toivoisin vielä parannusta, on startup-scene. Olen ollut mukana monissa indie-tapahtumissa, startup-kiihdyttämöissä ja sen sellaisissa, mutta tavannut vain muutaman johtoasemassa olevan indiekehittäjän, joka on avoimesti queer. Monesti olen ollut myös ainoa nainen. Se on välillä aika rankkaa, mutta monimuotoisuus on rikkaus. Tahtoisinkin siis kannustaa naisia ja vähemmistöön kuuluvia perustamaan peliyrityksiä!

Suomessa ei toteudu vielä tasa-arvo, mutta asiat ovat paremmin kuin monissa muissa paikoissa. Minun ei tarvitse pelätä esittäytyä juuri sellaisena kuin olen.

Julkaisin vuonna 2018 toisenkin, aika kokeellisen, pelin. LoveBugissa päähenkilö on pelisuunnittelijaopiskelija, jonka tuutori kaappaa hänet osallistumaan game jam -tapahtumaan, jossa täytyy tehdä viikonlopun aikana peli. Pelissä ajan voi käyttää joko bugeja vastaan taistellen (kirjaimellisesti, Pokémon-tyyliin) tai muiden pelinkehittäjien kanssa flirttaillen. Päähenkilön sukupuolta ei ole määritetty, joten pelaaja voi itse päättää, haluaako hän ajatella hahmon edustavan jotain sukupuolta. LoveBug on aika outo, ja se on saanut vahvasti inspiraationsa Kymenlaakson pelikoulutuksen kummallisesta tilanteesta, jossa design-puoli ja koodauspuoli eivät tee yhteistyötä. Xamkin edustajat, jos luette tätä – antakaa nyt hyvänen aika koodaajille ja suunnittelijoille yhteisiä projekteja!

Tällä hetkellä olen tekemässä uutta peliä, jossa queer-teemat toteutuvat vahvasti. Lovingly Evil on humoristinen pahisdeittisimulaattori, jossa pelaaja saa luoda oman pahishahmonsa ja tutustua muihin pahiksiin Pahiskonferenssissa. Pelaaja saa päättää hahmonsa ulkonäön ja pronominit, ja kaikki deittailuvaihtoehdot ovat auki sukupuolesta riippumatta. Pääset siis deittailemaan pahaa äitipuolta tai vaikka itse Saatanaa – olipa hahmosi millainen vain! Lovingly Evil julkaistaan vuoden 2020 aikana tietokoneille (PC, Mac ja Linux).

Todella monet pelit, joissa on LGBT-hahmoja, perustuvat romantiikkaan ja romanttis-eroottisten suhteiden käsittelyyn. Omat pelini eivät ole poikkeuksia, mutta jonain päivänä haluaisin tehdä jotakin aivan muuta genreä edustavia pelejä, joiden päähenkilönä on edelleen queer-hahmo. Sopivan tilaisuuden tullen isken kiinni!

Pelit ovat hieno taiteenmuoto siksi, ettei pelaaja ole niissä vain passiivinen sivustaseuraaja, vaan pääsee itse vaikuttamaan pelin tapahtumiin. Uskon, että erilaisia hahmoja pelaamalla voi saada uusia näkökulmia maailmaan. Kun pääsee itse kokemaan tunteet, joita hahmona toimiminen herättää, ne voivat olla paljon vahvempia ja muistettavampia kuin vaikkapa telkkarisarjojen juonenkäänteet. Siksi olisikin tärkeää, että useammissa peleissä olisi LGBT-hahmoja, ja haluan olla itse pelintekijänä vaikuttamassa asiaan. Nyt ne homorummut esiin ja pelialalle päristelemään!

Salli Loikkanen
peliyrittäjä
Lizard Hazard Games

Voit tutustua jutun peleihin osoitteessa: www.lizardhazardgames.com